maanantai 14. lokakuuta 2013

Nivelreuma ei ole kiva ollenkaan....

AUTS...

Toukokuussa alkoi mahdottoman vaikea kausi ajatellen mun reumaa ja mun luovuutta. Kädet eivät tahtoneet taipua ja särkyjä oli, mutta minä olin sinni ja väänsin tekeleitä siitä huolimatta. 
Välillä syötiin Buranaa oikein leivän tapaan mutta kun sain ranteisiini (molempiin) napakat tuet, alkoi kivut haihtua.

HÄÄHUMU TIETÄÄ HÄÄKORTIN VALMISTAMISTA....



Isoveli aikoo sanoa tahdon toistamiseen. Ja mä tein loppujen lopuksi itse myös kaksi korttia josta sitten valitsin sen toisen. Morsiammelta utelin häiden väriteemaa ja se olikin punainen, valkoinen ja kulta. Siinä väriskaala korttiin. 


Kortin pohjaksi valitsin valkoisen valmiin neliökorttipohjan. Kirjekuoren mittasin ja tein itse koska itse kortissa oli kukkaa ja muuta uloketta niin se ei mahtunut korttipohjan valmiiseen kuoreen. :)

klklklklklk




Pikkuveljen syntterit oli maaliskuussa...

Tässä näkyvät kuutio ja kortti
Pikkuveljen synttereitä juhlittiin jo maaliskuussa. Olen huono bloggaaja kun saan näitä töitä tänne näytille "pienellä" viiveellä. Mutta kun inspis tuloo niin sitä luo tuotoksia eikä jouda verkkoon... Ei sitten millään. Kun saan oman ihanan multimedialäppärin kuntoon taas, lupaan yrittää parantaa tapaani ja saada tekeleet ajoissa myös tänne teidän kaikkien nähtäville.
Kerron nyt hiukan tästä lahjasta jonka veljeni sai. Voin paljastaa että hän yllättyi todella siitä että tälläinen tehtiin vain ja ainoastaan hänelle. :)

En muista papereiden nimiä mitä töissäni käytin. Koitan oppia ottamaan ylös nekin tiedot kunhan opin alkeet ensin. Olen huomioinut lukiessani muiden ihania skräppäysblogeja, että nekin on hyvä mainita. Kuten myös leimasimet ja muut materiaalit. Toisaalta, nämä saavat nyt kelvata näin.

1. Muistojen kuutio vauvasta miehenikään.
2. Onnittelukortti
3. CD-romppu (multimediaesitys) pikkuveljen elämästä


ONNITTELUKORTTI, settle down big boy...

Kortti alkaa näin. Leimasin naisen tavalliseen tapaan paperille jonka sitten skannasin ja muokkasin koneella. Käytin hyväkseni PhotoElements-ohjelmaa. Olen ammatiltani media-assistentti joten olen kova värkkäämään kaikkea myös koneella. Yhdistelen tekniikoita jne. Tässä tosiaan sitten yhdistin leimasinkuvan ja tekstin koneella ja printtasin ulos kunnon paperiin jotta saan värittää kuvat tusseilla ja vesiväripuuväreillä. Kätevää eikö?
Kun kortin rusetin sitten aukaisee tulee näkyviin lisää hyvyyksiä. Oikella puolella on tasku cd-romppu esitykseen ja vasemmalla lisätekstiä. Keskellä on rusetti joka aukeaa taas uuteen "oveen". :)
Cd-romppu kertoo pikkuveljen elämästä. Aina lapsuuden koiruuksista aikuisuuden koiruuksiin. Rompulla on videoita, valokuvia, tekstejä, musiikkia jne. jne. Sitä tehdessäni kävin äidin valokuva-albumeilla ja skannasin niitä omalle koneelle. Mukavaa puuhaa se oli. Siihen meni aikaa paljon ja olisi mennyt vieläkin, mutta joskus sen kikkailu oli lopetettava. :)
Kortissa oli myös paljon paljon taskuja ja muuta mukavaa. Kaikkea en meinaa edes näyttää. Mutta tässä oli tämä kortti-työ ja seuraavaksi esittelen muistojen kuution.













MUISTOJEN KUUTIO  (vuosilta 1981-2013)

"Hokkus...pokkus...."
Kuution ulkokuoren valmistin mustasta tiimarin kartongista ja sisemmän turkoosista kartongista. Sisempi kertoo vauva-ajasta. Vauva-ajan takaa joka ei näy kuvassa kertoo teinivuosien kommelluksista ja ulompi puolestaan aikuisuuden kiemuroista.

...filiokkus...
Tätä lahjaa oli tosi mukava tehdä mutta mukavempi oli nähdä pikkuveljen ilmeet ja reaktiot. Toivottavasti tykkäsitte ja inspiroiduitte  :)